Laskiaissunnuntai

Tänään oli jälleen laskiaisrieha, jonka järjestivät yhteistyössä Oslon suomalainen lastenkerho ja Norsk-Finsk Forening. Sää oli viimevuotiseen tapaan suotuisa ja ohjelmassa oli niin mäenlaskua kuin hiihtelyäkin. Ja tietenkin hernekeiton ja laskiaispullien nauttimista.

Juho sai testata murtsikkasuksia ja hyvältähän tuo meno näytti. Nyt tässä pohdimmekin, että olisiko kuitenkin syytä hankkia pojalle omat sukset vielä täksi talveksi. Tosin sitten pitäisi ehkä laittaa hankintaan myös yhdet aikuisten sukset. Vanhemman esimerkki kun lienee paras hiihdonkin oppimisessa. Jokohan ne verenmakuiset kouluhiihtomuistot olisivat unohtuneet? Päällimmäisinä tuntemuksina koulun hiihtotunneista ovat valitettavasti jääneet kipakassa pakkasessa veren maku suussa lipsuvilla suksilla hinkutetut lenkit. Jospa Juhon kanssa ei tuota veren makua ainakaan ihan alkuun olisi luvassa :)

Norjalaistumista havaittavissa... Kannoimme muutaman klapin mukanamme, jotta saimme pølset grillattua. Taustalla sentään asiaan kuuluvat Suomen liput :)

Nuotioon päätyi myös suklaata sisuksiinsa saanut banaani. Näyttää erittäin härskiltä epäilyttävältä, mutta on oikeasti tosi hyvä retkiherkku.

Helmikuu on Norjassa myös karnevaalikuukausi ja myös Juhon päiväkodissa karnevaaleja juhlittiin perjantaina. Norjassa asuvan suomalaiskaverini kanssa pohdittiin, että karnevaalit ovat katolista alkuperää ja liittyvät paaston alkamiseen. Päiväkotijuhlissa oli myös piñata, joka sekin uskoakseni viittaa katoliseen kulttuuriin. Miten tämä juhla sitten on Norjaan päätynyt, jäi avoimeksi.

Norjalaiseen karnevaalijuhlintaan kuuluu olennaisena osana naamiaisasut ja Juhon valinta oli tällä kertaa erittäin helppo: palomies. Palomiestä leikitään meillä muutenkin päivittäin ja kummisetä joulupukki toi sopivasti hienon puvun joululahjaksi.

Juho totesi kuvaa otettaessa, että palomiehet eivät hymyile. No, vakavalla naamalla sitten vaan.

Tulta päin! Tai no ainakin uuteen viikkoon.