sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Mitäs tänne kuuluu?

Kun ei mitään erityisen kummallista kuulu, niin ei ole tullut tännekään mitään päiviteltyä. Täällä vietetään kliseisesti ihan normipäiviä :) Molemmat pojat viihtyvät oikein hyvin päiväkodissa, äiti opiskelee ja hoitaa arjen pyöritystä ja isikin nauttii uuden työnsä haasteista. Kotona sisätiloissa jatkuu yhä pienimuotoinen remppa ja uusia remonttikohtia keksitään lisää sitä mukaa kuin edelliset hommat valmistuvat. Ikuisuusprojekti...

Loppuviikosta Varsinais-Suomeenkin tuli talvi. Yön aikana maa sai ihan kunnon lumipeitteen ja Juho totesikin heti herättyään, että nyt on talvi. Ja seuraava kysymys oli, että onko nyt joulu. Äidinkin olisi kannattanut uskoa, että talvi tuli rytinällä, eikä testata polkupyörän olemattomia talviajo-ominaisuuksia päiväkotireissulla. Onneksi vain äiti sai mustelmia liukastelun seurauksena.

Lassen 2-vuotissynttäreitä on juhlittu pariinkin otteeseen. Oikeana synttäripäivänä olimme mummulassa juhlimassa ja varsinaisia synttäreitä vietettiin tänä viikonloppuna kotioloissa. Rekka, traktori ja muut ajoneuvot olivat mieluisia lahjoja. Lasse sai myös oman mopon, joten enää ei tarvitse taistella isoveljen kanssa kulkuneuvosta. Aikamoista rallia veljekset sitten mopoillaan kyllä ajelivatkin ympäri taloa.




Pulkat kaiveltiin esille heti, kun nurmikko peittyi lumeen. Pulkkailun jälkeen virittelimme nuotion takapihalle ja grillasimme tikun nokassa makkarat. Nuotion äärellä istuskellessa olisi voinut kuvitella olevansa metsän keskellä kauempanakin asutuksesta, kun tikka lennähti lähipuuhun hakkaamaan, pikkulinnut rapistelivat männynrungoilla ja oravakin hyppeli puiden oksilla. Ihan kelpo makkaranpaistoretki tämäkin.



torstai 11. lokakuuta 2012

Väriä keittiöön (ja sormiin, paitaan ja pöytäliinaan...)

Otsikosta voi joku nokkela päätellä, että täällä on sotkettu punajuurien kanssa. Minulla on melko tuore suhde punajuureen ja kuuleman mukaan olin appivanhemmilleni joskus seurustelumme alkuvaiheessa todennutkin, että olen kaikkiruokainen, mutta punajuuresta en liiemmin välitä. Tämä tietenkin aiheutti luultavasti kulmakarvojen hienoista kohoamista, sillä Tomin perheessä on pitkät perinteet juuri tämän kyseisen juureksen nauttimisesta. Puolustuksekseni voin kuitenkin kertoa, että tuolloin punajuuri tarkoitti minulle etikkapunajuurta, josta en kyllä edelleenkään suuremmin pidä. Jostain käsittämättömästä syystä en kai ollut syönyt tuolloin reilu kymmenen vuotta sitten ihanan makeaa tuoretta punajuurta lainkaan, joten olipa onni, että tämä seikka korjaantui Tomiin tutustumisen myötä.

Pitkähkön johdannon jälkeen sitten itse asiaan eli helppoon ja maistuvaan punajuuripestopastaan.


Punajuuripesto (noin 2:lle)

2 keitettyä ja keittämisen jälkeen kuorittua keskikokoista punajuurta
1/2 dl oliiviöljyä
pieni siivu parmesaania
2 rkl pinjansiemeniä
1 pieni valkosipulinkynsi
muutama tippa sitruunamehua
suolaa, mustapippuria

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja pyöräytä sileäksi tahnaksi. Keitä spagetti (tai muu pasta) kypsäksi, valuta ja sekoita punajuuripesto joukkoon. Itse murustelin pastan sekaan vielä hieman homejuustoa, koska se nyt vaan sopii niin älyttömän hyvin yhteen punajuuren kanssa. Lisäksi kipasin hakemassa takapihan metsästä muutaman suppilovahveron, jotka paistoin pastan oheen. Hyvää oli.

Hesarissa oli tänään juttu avokadopastasta, josta on tullut varsinainen hitti sosiaalisessa mediassa. Kyseessä on Alexander ja Hanna Gullichsenin Safkaa-keittokirjassa ohjeistetusta pastasta, joka toden totta onkin ällistyttävän hyvä pasta. Minäkin tätä joskus taannoin testailin, mutta jostain syystä (luultavasti luokattoman huonon kuvan vuoksi) jäi tänne postaamatta. Kamalan huonosta kuvasta huolimatta laitan ohjeen jakoon, jos joku vielä on tältä voinut välttyä :)


Avokadopasta

1 valkosipulinkynsi
1/2 chili (siemenet poistettuna)
1 limetti
2 kypsää avokadoa
suolaa
mustapippuria
n. 1/2 dl oliiviöljyä
kourallinen basilikaa
kourallinen lehtipersiljaa
30 g (1 dl) raastettua pecorinoa
30 g (1 dl) raastettua parmesaania
400-500 g spagettia


Voit teh­dä kas­tik­keen suo­raan tar­joi­lu­kul­hoon, jos­sa kan­nat pas­tan pöy­tään. Pil­ko val­ko­si­pu­li ja chi­li, lai­ta ne kul­hoon. Pu­ris­ta li­me­tin me­hu mu­kaan. Hal­kai­se avo­ka­dot ja pois­ta niis­tä ki­vet. Kuu­tioi avo­ka­do kuo­res­saan ja kai­ver­ra si­sus ruo­ka­lu­si­kan avul­la kul­hoon. Hie­non­na yr­tit ja raas­ta juus­tot. Li­sää suo­la, pip­pu­ri, olii­viöl­jy, hie­non­ne­tut yr­tit, se­kä pe­co­ri­no- ja par­me­saa­ni­raas­te.

Pis­tä hom­ma se­kai­sin lu­si­kan avul­la, mais­ta. Kas­tik­kees­sa tu­lee ol­la tar­peek­si suo­laa, muu­ten lop­pu­tu­los on mau­ton.
Kei­tä spa­get­ti al den­te -kyp­syy­teen hy­vin suo­la­tus­sa ve­des­sä, ota tal­teen va­jaa de­si kei­tin­vet­tä. Va­lu­ta pas­ta lä­vi­kös­sä.
Lo­rau­ta osa kei­tin­ve­des­tä kas­tik­keen se­kaan, ja pyö­rit­te­le spa­get­ti kas­tik­keen kimp­puun.
Raas­ta pääl­le par­me­saa­nia ja rou­hi myl­lys­tä mus­ta­pip­pu­ria. Tar­joa he­ti.

torstai 4. lokakuuta 2012

Pullaa!

Tulinpa vaan toivottamaan hyvää korvapuustipäivää! Nyt kiskaisen sadekamppeet niskaan ja polkaisen hakemaan pojat hoidosta näitä pullia syömään.