Tämän jälkeen taikinasta otetaan noin pienen kämmenen kokoisia paloja, litistetään niitä ensin käsin hieman litteämmiksi ja ajetaan pastakoneen läpi telan ollessa leveimmässä asennossa. Taikina taitellaan kolmeen osaan (eli sivut keskelle) ja taas ajellaan telojen läpi. Taittelua jatketaan pari kertaa ja sitten pienennetään telojen leveyttä. Enää ei siis taitella vaan taikina ajetaan pastakoneen läpi, jolloin pastalevy pitenee ja ohenee. Käyttötarkoituksesta riippuu, kuinka ohueksi levyn kaulii. Itse tein mahdollisimman ohutta ja käytin pastakoneeni pienintä asetusta ja lopuksi vielä ajelin taikinan leikkuriterien läpi, jolloin sain aikaiseksi nauhapastaa. Koska keittelin nämä pastat lähes välittömästi, laitoin ne vain kasaksi keittiöpyyhkeen päälle odottelemaan. Jos pastat joutuvat odottelemaan kauemmin, on niihin syytä ripotella hieman jauhoa, jotta eivät tartu kiinni toisiinsa. Kuivumisen estämiseksi päälle kannattaa laittaa kelmua tai kostutettu keittiöpyyhe. Jos taas halua kuivattaa pastat eli tehdä kuivapastaa (kas!), pitää nauhapastat asetella vapaasti roikkumaan. Tähän on olemassa ihan telineitäkin, mutta olen kuullut huhuja, että jotkut olisivat kuivatelleet pastoja jopa purjeveneen sisätilojen kaiteilla :) Tokihan pastakone kuuluu jokaisen purjeveneen varustukseen.
Apukäsi on aina lähellä, kun tarvitaan. Ja vaikkei tarvittaisikaan.
Tuoretta tagliatellea
Pastakastikkeesta ei ollut ihan selkeää ajatusta vielä ruuanlaittoa aloitellessani ja kasasin pöydälle mahdollisia ainesosia. Näistä se hyvin pitkälle syntyikin. Ei mitään erikoista, mutta aivan älyttömän maistuvaa. Etualalla suhruisena esiintyvällä savupekonilla oli varmasti osuutta asiaan. Samoin Muttin tomaattisäilykkeillä.
TAGLIATELLE CON FUNGHI, PANCETTA E POMODORO
(tai jotain sinne päin, käännös by Heidi)
n. 150 g savupekonia (tai sitä pancettaa, jos jostain löytyisi)
1-2 sipulia
3-4 valkosipulin kynttä (Stockalta löytyi tuoreita, tosi hyviä)
1 prk Muttin säilöttyjä kirsikkatomaatteja
1/2-1 prk Muttin tomaattimurskaa (voi laittaa myös toisen kirsikkatomaattipurkillisen)
rasiallinen herkkusieniä
mustapippuria
(suolaa)
ripaus sokeria
kourallinen lehtipersiljaa
kourallinen basilikaa
tuoretagliatellea
vastaraastettua parmesaania
Paloittele savupekoni suht ronskeiksi paloiksi ja paista pannulla. (Laita palat kylmälle pannulle ja anna lämmön kohota hiljalleen) Siirrä palat odottelemaan pataan / kattilaan, jossa kastikkeen hauduttelu tapahtuu. Leikkaa sipuli samoin vähän isommiksi paloiksi ja kuullota pekoninrasvassa. Lisää loppuvaiheessa hienonnetut valkosipulit. Kaada sipulit pekoneiden seuraksi ja lisää tomaattisäilykkeet sekä ripaus sokeria makua pyöristämään. Hauduttele huolella miedolla lämmöllä. Mitä kauemmin, sitä parempaa. Itse hauduttelin toista tuntia, kun odottelin syöjiä saapuviksi. Kastikepohjan pöhistessä hiljakseen, pilko sienet neljään osaan ja paista kevyesti pannulla. Pekoninrasvasta ei ehkä enää ole mitään jäljellä, joten lorauta hieman öljyä pannulle. Lisää paistetut sienetkin hautumaan kastikkeen joukkoon. Lisää loppuvaiheessa mausteet sekä hienonnetut yrtit. Keitä tuorepastaa runsaassa, suolalla maustetussa vedessä muutama minuutti, valuta ja sekoita kastikkeen joukkoon. Pinnalle runsaasti parmesaania ja ääntä kohti. Buon appetito!
Kelvollista kuvamateriaalia valmiista pasta-annoksesta ei valitettavasti ole, mutta tätä kannattaa kyllä sokkonakin kokeilla. Jälleen kerran, vähemmän on enemmän.