maanantai 2. tammikuuta 2012

Uuteen vuoteen

Mutta sitä ennen pitänee käsitellä tuo vanha pois alta. Kesti lähestulkoon näin kauan, ennen kuin kykenin katsomaan joulukuvia voimatta pahoin. Kävi nimittäin niin, että sain aattoillan päätteeksi sellaisen joululahjan, josta sain nauttia vielä monta päivää joulun jälkeenkin. Maailman kamalimman vatsataudin. Mysteeriksi jäi, mistä se oikein tuli, sillä kukaan muu ei sairastunut. Onneksi.

Mutta vaikka äiti olikin pois pelistä, sujui joulumme muilta osin varsin perinteisellä kaavalla. Joulupukki kävi nopeasti juuri sillä välin, kun Juho ja Tomi olivat saunassa. Pukin porot olivat karanneet, joten hänellä oli kiire juosta niiden perään. Lahjasäkit sentään ehti heittää olohuoneeseen.

Stiga, legot ja Salama-aiheiset tavarat olivat joulun hittejä.

Tästä taisi tulla uusi lempparipaita. Ranteessa pukilta toivottu Salama-kello. Äiti tutkii taustalla yhtä lahjaksi saamistaan keittokirjoista.

Tässä vielä skumppa maistuu.

Pikkulegot olivat joulun uusi juttu ja niistä isä (ja poika) rakentelivat joulu- ja välipäivinä hienoja laivoja, lentokoneita ja linnoja. 

Välipäivinä aurinkokin välillä näyttäytyi ja Juho kävi testaamassa, miltä se luistelu oikein tuntuikaan. Eipä Juho nyt vielä varsinaisesti luistele, mutta tasapaino on viime talvesta kyllä parantunut huomattavasti. Juho sai lahjaksi myös jääkiekkomailan, mutta tajusimme luistelukentällä, että eihän täällä kukaan mitään jääkiekkoa pelaa. Kaikilla oli tietenkin jääpallomailat! Onpa sentään yksi talvilaji, jossa suomalaiset peittoaa norjalaiset :)

Joulun tienoon säät olivat varsin vaihtelevia. Joulun alla satoi lunta, joka pysyikin nipin napin maassa jouluaaton yli. Tapaninpäivän myrsky (joka ei siis täällä Oslon seudulla ollut kovinkaan tuhoisa) vei mennessään viimeisetkin lumet ja välipäivinä oli sadetta ja liukkaita kelejä. Vanha vuosi päättyi maa mustana, mutta uusi vuosi alkoi kunnon lumipeitteellä, tosin suoja- sellaisella. 

Olemme naapurustossamme lähes ainoita, jotka lykkivät lumia ihan perinteisellä tavalla. Huomatkaa naapurin lumilinko taustalla :) Oli hän kuitenkin ihan reilu, ja linkosi koneellaan meidän pihan ja tien välisen aurausvallin.

Noin. Nyt voin siirtyä hyvillä mielin uuteen blogivuoteen, kun mennyt vuosi on loppuunkäsitelty. Hyvää uutta vuotta vielä kaikille sinne ruudun toiselle puolelle!

4 kommenttia:

  1. Oikein hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
  2. Uh-huh, täällä selvittiin mahataudista paljon helpommalla. Onneksi teistä kukaan muu ei kuitenkaan sairastunut! Meille taisi kotiutua samanlainen Salama-laatikko :) Sen sijaan ankeat vanhemmat ei hommanneet pikkulegoja (innostunut tosissaan niistä isoistakin vasta syksyllä) eikä edes vihaisia lintuja, vaikka niihin jäädään kyllä kaupassa aina kiinni... Vähän kateellisena katson lumi- ja aurinkokuvia. Täällä ei sitten niin millään. Nyt olis ollut aikaa "luisteluun" ja pulkkamäkeen, mutta todellisuus on mutavelliä tai sisäleikkejä.

    VastaaPoista
  3. No jos yhtään lohduttaa, niin ei täälläkään kovin häävit talvikelit ole olleet. Eilen satoi jotain jäistä vettä niin, että tänään tiet olivat aivan luistinratoja. En olisi pystyssä pysynyt ilman vaunuja. Pitänee kai vähitellen hankkia nastat kenkien alle. Niin ja se pirun vatsatauti ajatteli ottaa vielä toisen erän minusta...

    VastaaPoista
  4. joo taalla pohjoisessakin melkein kaikilla lumilingot. Meista on hauska tehda lumitøita.. hyvaa liikuntaa. Mutta ymmarran noita jotka ovat aina taalla asuneet ja talvi on pitka:)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.