Meillä ei ole lumilinkoa vaan ihan perinteinen Fiskarsin lumikola. Silläpä me sitten Juhon kanssa putsattiin pihaa ja nautittiin lumesta ja aurinkoisesta kelistä. Syötiin jopa lounas terassilla lampaantaljan päällä istuen. "Lounaaksi" meillä oli norjalaisten kansallisruokaa pølse med lompe eli makkara (Juhon termein nakkara) käärittynä perunarieskaan tai johonkin sen tapaiseen.
Välipalalla jatkoimme norjalaisten suosikkiruokien parissa, kun paistoin meille vohveleita. Osaako joku kertoa, mistä johtuu tämä norjalaisten viehtymys vohveleihin? Niitä kun on siis tarjolla ja myynnissä ihan kaikkialla. Kadunvarrella, uimarannalla, urheilukisoissa, kahviloissa ja kodeissa kahvipöydässä. Onhan ne ihan hyviä vastapaistettuina, mutta useimmiten ainakin kahviloissa vohvelit ovat jo tovin seisseet tarjolla ja ovat lähinnä sellaisia rapsakkuutensa menettäneitä ja kylmiä lörpäkkeitä. Suurta herkkua on tietenkin tarjoilla vohveli ruskean juuston kanssa... Meillä oli tänään mansikkahilloa ja kermavaahtoa ja tulee jatkossakin olemaan.
Jälleen kerran siis ihan normipäivä poikien kanssa kotona. Huomenna on tarkoitus lähteä seikkailemaan bussilla ja metrolla Oslon toiselle puolelle treffaamaan suomalaisia leikkikavereita.
Lasse on löytänyt mieleistään seuraa :) Täällä on kans saanut "vähän kolata", mutta onneksi lumilinkomiehiä ei ole naapurustossa (vielä) havaittu. Tahtoo vohvelia! Ja ruskeaa juustoa! Erikseen kiitos.
VastaaPoistaNe teidän juusto ei kai ollut enää vireessä, kun se vihdoin löysi teille asti? :)
VastaaPoistaHoono soomi, siis SE juusto.
VastaaPoistaNo tuota, tiedätkös, kyllä me (öh, mä ja vähän pojat auttoivat) ne syötiin! Onneksi tiesin hyvin, miltä niiden pitikin näyttää, tuoksua(!) ja maistua :) Se vahvempi on muuten hyvinkin normivuohenjuuston makuista. Norskitwistillä.
VastaaPoistaSoomi enempi hoono, joten norsk sujuu jo?