sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Ihan tavallinen viikonloppu

Tälle viikonlopulle ei ollut mitään erityistä ohjelmaa, mikä olikin ihan hyvä, sillä muutamat viime yöt ovat olleet tavallista hieman levottomampia. Otettiin siis ihan rennosti ilman sen suurempaa suorittamista.

Lauantain illallinen piti alkuperäisten suunnitelmien mukaan olla "jotain yksinkertaista ja nopeaa". Ihmettelin itsekin ruokaa laittaessani, että mahtaako karitsan sisäfileet, rosmariinikermaperunat ja papu-pekonihöystö ihan mennä tuohon kategoriaan. Sellaista meillä kuitenkin lauantaina syötiin ja hyvää oli, jälleen kerran. Lampaiden marinadin avainsanat ovat Parhialan Lammasmauste, valkosipuli ja hunaja. Muita aineksia voi sitten roiskia sekaan ihan fiiliksellä. Kermaperunoita olemme viime aikoina tehneet siten, että perunaviipaleita keitellään ensin jonkin aikaa kermassa ja sitten hieman pehmenneinä kipataan uunivuokaan ja uuniin. Kiitos vaan anopille ideasta :)



Tähtikokkimme sai uudet ammattivaatteet ja niitähän piti sitten tietenkin heti testailla. Tositoimiin vaatteet pääsivät sunnuntaina suomalaisen lastenkerhon tapaamisessa, jossa koristeltiin Runebergin torttuja ja leivottiin pullia. Pienen leipurin kiinnostus tosin lopahti jo ennen pullien leipomista. Taisi kerhopaikkamme lelut kiinnostaa enemmän kuin leipominen.




Juho sai myös ensimmäiset luistimensa tänä viikonloppuna. Tänään niitä sitten testailtiin, mutta jätettiin nyt kuitenkin sirklaamisen opettelu vielä ensi kertaan. Ehkä jopa sitä seuraavaan.



Poikien keskinäisen suhteen kehittymistä on hauska seurailla. Juho on kovin kiinnostunut pikkuveljestään ja menee usein pitämään Lassea kädestä kiinni tai vie tälle leluja. Usein kuultu lause Juhon suusta on myös "ei hätää, Lasse". Tällä Juho siis rauhoittelee itkevää pikkuveljeään. Lasse sitten taas vuorostaan seuraa silmä tarkkana isoveljen tekemisiä. Eipä aikaakaan, kun pojilla on varmaankin jo yhteiset leikit.




Juhon sanoin: Hyvää Hyötä!


7 kommenttia:

  1. Hyvin näkyy luistelu sujuvan ensikertalaiselta hymy huulilla :) Mustakin on ihana katsella miten sisarusten välinen suhde kehittyy. Vaikka nykyään tuleekin jo riitaa yhtenään, kun leikit ei mene yksiin, on lapset toisilleen tosi tärkeitä ja aina aamulla on ensimmäiseksi halattava isosti.

    VastaaPoista
  2. No totuuden nimissä se hymy siitä hieman hyytyi loppua kohden...
    Huomasitko muuten, että retusoin tyylikkäästi teidän juniorin tuosta torttukuvasta? :)

    VastaaPoista
  3. No enpä huomannut. Mutta nyt kun tarkemmin katson, niin huomaan kyllä. Kyllä meidän lapsista muuten saa kuvia netissä julkaista, kun niin teen itsekin. Ainoastaan kylpy- ja uintikuvien kanssa olen vähän tarkempi. Täällä Norjassahan muuten lapset, ja minusta aika isotkin lapset vielä, oleilevat usein uimarannoilla alasti. Eihän siinä varsinaisesti mitään pahaa ole, mutta itse haluan lapsilleni jonkinlaisen uima-asun julkisella paikalla, kun ei niistä muista kuvailijoista koskaan tiedä. Munkin kameraan on päätynyt paljon tuntemattomia alastomia lapsia ja rantakuvia on pakko rajata ja muokata rankasti, että saa kaikki nakut pois kuvista :)

    VastaaPoista
  4. Hyvä tietää. Ajattelin retusoida, kun en huomannut etukäteen tarkistaa.
    Onkohan tuo nakuilukin sitä "vapaampaa meininkiä" :)

    VastaaPoista
  5. TÄHTIkokkipa hyvinkin - hauska setti!

    Luistelun opetteluun vinkkinä joko potkukelkka tasapainoa tuomaan, tai oon jopa kuullut että tyhjiä kaljakoreja muksut työntelevät edessään. Mikä vaan sopivan korkuinen ja tukeva, jäällä nyt luistaa kaikki. Ei mee itellä selkä (ja hermot)!

    VastaaPoista
  6. Viikonloppuna mekin oltiin Niilon kanssa luistelemassa, ja yhdellä kaksivuotiaalla tytöllä oli mukana taaperokärry. Sen kanssa pääsi hienosti eteenpäin ja myös nousi kaaduttuaan itse ylös. Ensi kerralla tulee meillekin kärry mukaan!

    VastaaPoista
  7. Hei hyvä vinkki, Elina! Meillä ei nimittäin ole potkukelkkaa, eikä myöskään kaljakoreja :) Mutta se taaperokärry löytyy!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.