Perjantain traagiset tapahtumat Oslossa vetävät kaikessa kauheudessaan hiljaiseksi. Meillä (ja kaikilla tuntemillamme ihmisillä täällä) on kaikki hyvin ja pojat pitävät huolen, että päivät rullaavat ihan normitahtiin, mutta en silti koe juuri tällä hetkellä aiheelliseksi kirjoitella tänne blogiini arkista ja tyhjänpäiväistä huttua. Sytytän siis kynttilän ja kunnioitan pienellä hiljaisella hetkellä kaikkia tämän järjettömän teon uhreja ja läheisiä.
"Om én mann kan vise så mye hat, tenk hvor mye kjærlighet vi alle kan vise sammen."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.