sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Arrivederci nelle Marche!



Italian sanavarastoni koostuu joistakin kymmenistä ruokasanoista, muutamasta lukusanasta, parista verbistä ja lukuisista käsimerkeistä, mutta jotenkin ihmeen kaupalla selvitin pääasiassa vain italiaa puhuvien marchelaisten kanssa sitä sun tätä. Niin kuin vaikkapa kyläkaupan lihatiskin sedältä kyselin, onko kylän ainoa ravintola tänään (siis silloin keskiviikkona) kiinni ja olihan se. Chiuso per turno. Nyt saa valaista, miksi se oli kiinni, sillä tuohon ei kielitaitoni enää venynyt. Tuskin ravintolahenkilökunta oli kuitenkaan lähtenyt turneelle.

Me kuitenkin teimme turneen Civitanova Marchen rantakaupunkiin, joka tosin oli vielä tyhjä rantalomailijoista. Kävimme siitäkin huolimatta kävelemässä rannalla ja katsomassa Adrianmerta. (katso merta, hih. ymmärrä, jos ymmärrät)

Koko ranta oli tällaisten pienten, sileäksi hiotuneiden kivien peitossa. 

Rannalla oli oikeasti ihan lämmintä, vaikka aurinkoa ei näkynytkään.

Civitanova Marchesta löytyi Luigi! Kaikki pikkupoikien vanhemmat ymmärtänevät, mistä on kyse :)

Lounaspastani oli yksinkertaisuudessaan oikein maistuvaa. Ricottatäytteisiä ravioleja, kesäkurpitsaa, sitruunaa ja jättikatkaravun pyrstöjä. Voisi tehdä itsekin joskus.

Vuokratalomme (Villa Barchetta) oli sen verran syrjässä maaseudulla, että vastaan saattoi mutkittelevilla pikkuteillä tulla melkein mitä vaan. Niin kuin vaikka porsas.


Hetken päästä possun perässä juoksi myös isäntä ja possu pääsi takaisin kotiinsa. Lampaitakin tuli vastaan toistamiseen.


Talomme läheltä löysin myös piikkisian piikin todisteeksi, että niitäkin seudulla asustaa. Olisi ollut hauska nähdä piikin omistajakin, siis jostain etäämmältä.

Olin juuri ennen matkaamme lukenut Saku Tuomisen Basta! -keittokirjasta, että heidän Italian kotinsa lähiravintola (ja siis yksi heidän suosikkinsa) ei ole kovinkaan kaukana lomatalostamme. Niinpä teimme Tomin kanssa kahdestaan tutkimusmatkan tuohon kyseiseen ravintolaan eli Urbisaglian kylässä sijaitsevaan Le Loggeen. Oikein hyvä ravintola se olikin, tosin olimme kyllä loppua kohden jo tosi väsyneitä asiakkaita. Olimme nimittäin perillä Urbisaglian kylässä jo kuuden aikoihin ja ravintola ei suinkaan avautunut klo 19, kuten ounastelin, vaan vasta klo 20. Kaiken lisäksi ravintolaan pamahti kymmenen hengen ryhmä jossain antipastojemme loppuvaiheessa ja palvelu keskittyi aika pitkäksi toviksi heihin, jolloin jouduimme odottelemaan secondejamme huomattavan (lue: liian) pitkän ajan. Suomalaiselle (ja pienten lasten vanhemmille...) nämä myöhäiset illalliset vaativat kyllä opettelua. 

Ruuassa ei kyllä oikeastaan ollut moitteen sanaa ja voinkin lämpimästi suositella kyseistä ravintolaa, jos joku sattuu noille nurkille :) Muutaman hätäisen kuvankin räpsäisin ennen kuin kameran akku väsähti.

Mascarponea, luumukastiketta, pistaasipähkinöitä ja pinjansiemeniä / parsaa ja pecorinoa / naudanlihaa (entrecotea?), rucolaa ja kirsikkatomaatteja / melonia, mozzarellaa ja basilikaa / papuja (mitä?) ja fenkolia.

Fenkolista oli käytetty vain nuo vihreät osat ja ne muistuttivat hämäävästi tilliä. Antipastoista ensimmäinen jäi kuvaamatta, koska kuvaaja taisi olla jo aika nälkäinen. Se oli kuitenkin jotain hyvin paikallista leikkelettä soijakastikkeella ja unikonsiemenillä varustettuna. Kaikki ruuat noudattivat kyllä hyvin tuota Tuomisen Basta! -kirjan linjaa eli vähemmän on enemmän. Muutama loistava raaka-aine ja hyvää on. Tosin nämäkin annokset olivat kyllä paljon piperretympiä kuin kotikylämme ainokaisen ravintolan ruuat, jotka myöskin olivat kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin hyviä. Niitä lampaankyljyksiä olisi pitänyt kyllä mennä toistamiseen syömään...

Kotiin emme juurikaan kantaneet tuliaisia, mutta muutama ruokamuisto sentään tuli mukanamme.

Kuivattuja tatteja, parsa- ja artisokkarisottosekoituksia sekä pieni pullo ensiluokkaista (ja arvokasta...) balsamicoa. Tämä ei sitten ole mitään rypälemehua vaan aitoa tavaraa :)

Oikein onnistunut loma ja lomailu sen kuin jatkuu täällä kotonakin. Huominen maanantai eli toinen helluntaipäivä on nimittäin Norjassa pyhäpäivä. Niin ja tänne oli muuten viikon aikana tullut ihan täysi kesä; lämpötilakin huitelee toistaiseksi pitkälle päälle 20 asteessa.


2 kommenttia:

  1. OI mikæ gourmetmatka teilla ollut:) Ihania kuvia!!!!

    VastaaPoista
  2. Aah, te olette olleet jo Italiassa!! Tankkailen juuri muiden blogikuulumisia kun lukemiset ovat jääneet hieman heikoille ajanpuutteen ja netin hitauden takia. Upeita kuvia ja vaikutti mahtavalta matkalta! Meillä tämä Italiassa olo jatkuu vielä vajaan viikon ja sitten (vihdoin) Suomen kautta kohti Norjaa. Meillä on muuten hyvin vastaavat tuliaiset kotiinvietäviksi; ruokaa ja juomaa. Niiden avulla on kiva muistelle kevään reissuja :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.