Synttärit, osa II

Koska olimme Juhon syntymäpäivänä Bergenissä, juhlimme synttäreitä vasta tänään, parin viikon viiveellä. Tai siis johan meillä muutama päivä sitten juhlittiin päiväkotikavereiden kesken, mutta itse ainakin mielsin nämä tämän päivän juhlat "varsinaisiksi" synttärijuhliksi.

Synttäreitä juhlittiin 10 lapsen (ikähaitarilla 6 vkoa - 5 vuotta) ja 11 aikuisen voimin. Yhtä alkuperäisväestön edustajaa lukuunottamatta kaikki vieraat olivat suomalaisia, jotka kaikki asuvat Oslon seudulla. Jälleen kerran iloitsen siitä, kuinka mukavia ihmisiä tänne onkaan sattunut muuttamaan :)

Lahjapaketeista paljastui vaikka mitä kivoja juttuja: Cars-pikkulegoja, Nalle Puh -peli, Ransu paloasemalla -kirja sekä bemari-prätkä ja Audi-auto. Nuo jälkimmäiset toki ihan leluversioina, heh :)

Aiemmassa postauksessa mainitsemani vatkaukset ja sekoitukset jalostuivat lopulta Auto-kakuksi, kakkutikkareiksi ja whoopie pieksi (mitähän nämä olisivat suomeksi?!). En ole koskaan aiemmin kuorruttanut kakkua millään kaulittavalla massalla, joten lopputulos oli ihan kohtuullinen. Tosin en ole kyllä eläissäni kovin montaa täytekakkuakaan tullut pyöräyttäneeksi, joten senkin suhteen ilmassa oli hyvin monta epävarmuustekijää. Juhlasankari oli ainakin kovin vakuuttunut, joten eiköhän se kakku ihan hyvä ollut, niin sisältä kuin ulkoa. Myös kakkukriittinen puolisoni kommentoi maun olleen kohdillaan.

Idea tähän kakkuun on pöllitty ihan suoraan täältä. Kiitos vielä! Täytteeseen löysin ohjeistuksen Kinuskikissan sivuilta. Täytteenä oli raparperihilloketta, tuoreita mansikoita ja valkosuklaalla maustettua kermavaahtoa.

Näiden kakkutikkareiden (= cake pops) kanssa meinasi välillä jo usko loppua. Ei nämä nyt varsinaisesti kovin vaikeatekoisia olleet, mutta kuorrutusvaiheessa olisi styroksinpalanen kyllä todellakin ollut tarpeen. Siihen tikut olisi voinut näppärästi iskeä pystyyn. Eli vinkiksi vaan, jos joku näitä joskus tekee: don't try this without styrox. Ohjeita näihin tällä hetkellä varsin trendikkäisiin sokeripommeihin löytyy luultavasti pilvin pimein niin netistä kuin ruokalehdistä; omani valmistin Liemessä-ruokablogin ohjeistuksella.

Toinen trendiherkku (ymmärtääkseni!) on nämä whoopie piet. Niihin nappasin ohjeen huhtikuun Gloriasta.

Whoopies (20 kpl)

100 g huoneenlämpöistä voita
1 1/2 dl sokeria
1 muna
4 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 prk (120 g) smetanaa (itse käytin rømmeä)

Väliin
100 g valkosuklaata
1 dl tomusokeria
200 g maustamatonta Philadelphia-tuorejuustoa
(muutama tippa punaista elintarvikeväriä, nonparelleja)

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne haarukkavatkaimella voi-sokerivaahtoon. Lisää smetana muiden aineiden joukkoon. Pursota tai lusikoi taikinasta leivinpaperilla päällystetylle pellille pieniä, cocktaillihapullan kokoisia nokareita. Paina niitä kevyesti kädellä hieman litteämmiksi. Paista uunissa 10 minuuttia. Anna jäähtyä.
Tee täyte. Sulata paloiteltu valkosuklaa varovasti mikrossa tai vesihauteessa. Siivilöi tomusokeri kulhoon. Lisää tuorejuusto ja vatkaa seos sileäksi sähkövatkaimella. Lisää suklaasula. Värjää täyte halutessasi elintarvikevärillä. Lusikoi tai pursota seosta puolelle leivonnaisista ja paina loput kansiksi. Ripottele halutessasi nonparelleja täytteen reunoille.

Nyt on melko sokerikuorrutettu olo ja makeannälkä tuli täytettyä kuukausiksi eteenpäin. Suolaiset asiat on kyllä niin paljon enemmän mun juttu; niitä varmaankin lähiaikoina taas lisää, sillä ainakin pari hyvää pastaohjetta on jo mielessä.