Päivä kuvina

Blogi on ollut ihan hunningolla, mutta korjataan tilanne nyt pikimmiten. Syytä radiohiljaisuuteen ei sen suuremmin ole tai siis kirjoittaja ei nyt vaan ole saanut aikaiseksi mitään naputella. Pitkäksi venyneen tauon aikana on mm. sairastettu ja parannuttu, saatu ystäviä Suomesta vierailulle, käyty treffeillä (ooh!) ja vietetty ihan normipäiviä.

Aurinko näyttäytyi eilen todella pitkästä aikaa ja intouduin siksi tallentamaan päivämme kulkua valokuvin. Ajattelin, että nämä meille ihan arkiset asiat voisivat olla muiden silmiin ihan hauskaa katseltavaa, joten tässäpä seuraa varsinainen kuvapläjäys eiliseltä.

Ryhmä valmiina viemään Juhoa päiväkotiin. Auringonpaisteesta huolimatta aamulla (öh, tai aamupäivällä) oli jo sen verran kylmää, että minäkin kaivelin pipon esille. (Kuvitelkaa nuo romuläjät laatikoston päältä pois. Mistä lie ilmaantuneet.)

Päiväkotiin on noin 5 minuutin kävelymatka. Ainakin silloin, kun Juhokin istuu rattaissa.

Siellähän se barnehage jo näkyykin.

Takaisin kotona. Me siis asutamme tuota etummaista taloa.

Pikainen pastalounas.

Ja taas mennään. Tosin ennen metroon hyppäämistä kiepattiin vielä kirjakaupan ja postin kautta lähettämässä pikkuinen paketti vaarille. Lasse kylläkin simahti jo ennen kuin oli edes päästy pois kotipihasta.

Metro vei meidät jälleen kerran Holmenkollenin maisemiin. Matkaseuranikin heräsi sopivasti perille päästyämme, sillä olihan siirtymiseen mennyt kaikkien mutkien kanssa jo pitkälle toista tuntia. Tässä olemme Øvresetertjernin rannalla.

Välipalan nautimme tietenkin Frognerseterenillä Kafe Seterstuassa. Blogin ylätunnisteen kuva on napattu samaisen kuppilan ikkunasta eli näkymät ovat varsin kohtuulliset.

Matkalla Frognersetereniltä voi ihailla näkymää alas Osloon sekä mm. mäkihyppytorneja. Upeat maisemat eivät vaan valitettavasti kovin hyvin välity näistä valokuvista.

Tämän suurmäen ohi nyt ei vaan voinut kävellä kuvaa nappaamatta, vaikka hyppyrimäkeä on täällä blogissakin jo aiemmin esitelty.

Norjalaistalojen katolla saattaa näköjään kasvaa heinän lisäksi myös pieniä puita.

Aurinko alkoi jo laskea, kun otimme metron Holmenkollenin pysäkiltä keskustaan päin.

Päivän toinen pastaruoka, hups... Mutta kun oli jo aika nälkä ja piti saada nopeasti ruokaa pöytään.

Lasse ihmettelee takkatulta. (Ja taas voi kuvitella, ettei tuolla taustalla ole yhtään leluja lattialla levällään.)

Nukkumaanmenoaika! Tästä kului noin 2 minuuttia, kun uni jo tuli.

Hiljaisuus laskeutui.

Näyttää olevan toinen aurinkoinen päivä putkeen, joten me lähdetään tästä Lassen kanssa ulos. Tällä kertaa kuitenkin pysytään lähimaisemissa.