Juhon päiväkodissa juhlinta aloitettiin heti aamusta ja olimme tietenkin Lassen kanssa seuraamassa Lucia-tågia sekä syömässä lasten itse tekemiä lussekatteja eli Luciapullia. Alunperin pullilla ei kai ollut mitään tekemistä Lucia-neidon kanssa vaan niillä on häädetty kissa-asuista paholaista, Luciferia. Lussekatteja tein sitten aamupäivällä itsekin kotona ja pyysin myös naapurin 87-vuotiaan Astrid-mummon maistelemaan. Tosin pullat jäi melkein leipomatta, koska sahramia ei meinannut kaupoista löytyä. Täällä tuntuu olevan pula nyt yhdestä jos toisestakin ruokatarvikkeesta. Voi on ollut loppu jo pidemmän aikaa, enkä löytänyt siirappiakaan viime kauppareissulla. Ei luulisi olevan niin kovin vaikeaa ennustaa, että ennen joulua on kysyntää niin siirapille kuin sahramillekin. Ranskalaista voita sentään yhdestä kaupasta löytyi, joten meidän joulu lienee pelastettu :)
Onnea vielä synttärisankarille Helsinkiin!
Kiitos lussekatti postauksesta. Enpä oo monen kuullu niitä ite tekevän. Minä en oo ikinä tehnyt ja harvemmin Norjassa edes ostanut. Jouluperinteeni on pysähtyä lomalle mennessä Pohjois -Ruotsin Vittangissa. Sieltä kyläkaupasta saa parhaat lussekatit.
VastaaPoistaKertomasi lussekatin alkuperä on mullekin tuttu. Kissapaholainen valonarkana pelkää Jeesuksen ainoastaan kilteille lapsille jakamien lussekattien keltaista loistoa.
Se oli epäreilua tuhmia lapsia kohtaan, ne ei saaneet pullia, vaan joutuivat paholaiskissan piiskaamaksi.
Onneksi lapsia ei nykyään tuollaisella pellotella.