Äidin juhlaviikonloppu

Vaikka Norjassa ei äitienpäivää toukokuun toisena sunnuntaina vietetäkään, juhlimme me äitiä (siis minua, heh!) ihan suomalaisen kalenterin mukaisesti. Juhlaa riitti jopa kolmelle päivälle, tosin hieman nurinkurisessa järjestyksessä.

Perjantaina pojat tarjoilivat äidille rauhaisan kakkukahvihetken Strandin terassilla. Meiltä on tuonne aiemminkin mainitsemaani mainioon kahvila-ravintolaan noin 5 km ja pojathan simahtivat sopivasti kävelymatkan aikana vaunuihin. Sisarusrattaat olivat lainassa ystävältäni, mutta nyt on kyllä kova polte hankkia itsellekin vastaavat, jotta pääsisin jatkossakin molempien poikien kanssa reippaille lenkeille. Tuo Strand on varsin suositeltava paikka; sijainti rauhallisella paikalla meren rannassa (ai siitäköhän nimikin johtuu...), iso, aurinkoinen terassi ja oman leipomon ihanat kakut, pullat ja etenkin leivät. Ruokakin vaikuttaa lupaavalta, mutta sitä emme vielä ole ehtineet testata. 

Lauantaina oli äitienpäivälounaan/-päivällisen vuoro. Päädyimme tiukan analyysin jälkeen Høvikoddenin Bølgen & Moi -ravintolaan. Ravintola on nykytaiteeseen keskittyneen Henie-Onstad kunstsenterin yhteydessä. Itse museoon (vai taidekeskukseen?) emme kyllä ole vielä tutustuneet, mutta eiköhän sielläkin joku kerta poiketa, kun tuollainen nähtävyys omasta kunnasta löytyy. Ravintola ainakin oli ihan nappivalinta tähän tilanteeseen ja aurinkoisella terassilla oli ihanan kesäinen tunnelma. Äiti tykkäsi :)

Nähtiin me vähän taidettakin tuolla reissulla. Juho tuumasi, että jättibanaanin syömiseen tarvitaan jättiapina. Ja taustalla äiti puskee ei-todellakaan-niin-maastokelpoisia matkarattaita.



Taidekeskus sijaitsee niemennokassa, josta on hienot maisemat Oslonvuonoon ja Sandvikaan. Venelaituritkin ovat muutamassa viikossa täyttyneet vauhdilla.

Onko tämä nyt sitä postmodernia tekotaidetta?



Sunnuntaina oli sitten luonnollisesti aamupalan vuoro. Aamiaiselle suunnattiin Osloon ja muutaman harhalaukauksen jälkeen päädyimme kuninkaanlinnan kupeessa sijaitsevaan Åpent Bakeri -kahvilaan. Oikein hyvä valinta jälleen. Kuva-aineistoa tuolta reissulta ei valitettavasti ole, koska unohdin unenpöpperössä ottaa kameran muistikortin mukaan. Kamera toki oli mukana... Varsin muhkean aamiaisen jälkeen kävimme hieman myös leikkimässä turisteja linnanpihalla. Juho olisi kovasti halunnut mennä sisälle linnaan, joten täytynee joku kerta tehdä ihan erillinen linnaretki. Ainakin kesäaikaan opastettuja kierroksia linnassa on päivittäin.

Oikein onnistunut ja aurinkoinen viikonloppu siis tämäkin. Alkuviikko meneekin pakkailujen merkeissä, sillä kolme meistä lähtee keskiviikkona Suomeen :)

Marttailua

Teinpä sitten tänään hetken mielijohteesta karjalanpiirakoita! Niitä kun ei juuri taida Suomen rajojen ulkopuolelta saada. Edellisen kerran olen piirakoita leiponut lähes 10 vuotta sitten ja sitä ennen joskus yläaste-lukioikäisenä.

Pulikoidut kuoret pinossa odottelemassa täyttämistä

Edessä haastavin työvaihe eli rypytys

Aika kotikutoisiahan näistä tuli, mutta maku oli kohdallaan

Hyvää!

Minkähän perinneruuan sitä seuraavaksi ottaisi työn alle? :)

edit. What is Karjalanpiirakka then?! Click here! And the title marttailua? It comes from the word Martha Organization. The Martha organization is a Finnish home economics organization, which was founded in 1899 to promote the quality and standard of life in the home. It also carries out cultural and civic education. More information here.

Erilainen vappu

Norjassa ei vappua varsinaisesti vietetä. Tai jos juhlitaan, niin vappu on ymmärtääkseni enemmänkin työväen juhla punasävytteisine puheineen kuin karnevaalihenkinen riemujuhla. Tuota karnevaalihenkeä on sitten tarjolla parin viikon päästä Norjan kansallispäivänä.

Vappuaattona toki juhlimme, mutta emme niinkään vappua vaan Juhon 3-vuotiasta kaveria. Kiitos vielä tätäkin kautta kivoista kekkereistä :) Vappupäivänä suuntasimme Bogstad Gårdiin, jossa on aina kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina avoimet ovet ja kotieläimiä pääsee navettaan ihmettelemään ihan kosketusetäisyydeltä. Juho tosin olisi mennyt lampaiden karsinaan saakka, kun kerran mummulassakin sinne voi mennä...

Nuorimmat karitsat olivat ilmeisesti ihan muutamien päivien ikäisiä. Suloisia lambeja :)

Pekonit eikun siis possut nukkuivat hauskasti lusikassa.

Minä, Lasse ja Hereford. Tai sellaiseksi minä sen maatalon tyttönä veikkasin :) Saattoi kyllä mennä ihan pieleenkin. Navettakäynnin lisäksi testasimme hevosvaunukyytiä eli Juhon sanoin istuttiin hevosen peräkärryssä. Eikä kuskisedällä ollutkaan rattia.

Kotona söimme kevään ensimmäiset parsat. Tällä kertaa voilla ja kananmunalla, koska hollandaise-kastikkeelle kävi vähän huonosti. Ei siitä sitten enempää.

Hyvin maistui pienelle herkkusuullekin. Loppui jopa kesken.

Alla on kuva ja ohje tämäniltaisesta pastasta. Ajattelinpa laittaa sen muistutukseksi itsellenikin, kun taas joskus pähkäilen, mitä ruokaa sitä perheelle vääntäisi.

Tämän ehdin nappaamaan just, ennen kuin kameran akku loppui.

Sieni-kinkkupasta

pastaa (penneä tai jotain isoa simpukkapastaa tms.)

herkkusieniä noin rasiallinen

pieni nokare voita

kinkkua noin 150 g

pieni sipuli

pieni nuppu parsakaalia

homejuustoa pieni köntti

kermaa (ehkä noin 1,5dl)

timjamia

mustapippuria

Viipaloi herkkusienet ja paista niitä ensin hetki kuivalla pannulla, jotta enimmät nesteet irtoavat. Lisää voi pannulle ja lisää sipulisilppu. Kuullota hetki. Lisää kinkkusilppu ja kevyesti höyrytetyt, suupaloiksi pilkotut parsakaalin palat. Lorauta kerma sekaan ja keitä hetki kasaan. Lisää timjami ja homejuusto. Ei kannata vetää överiksi homejuuston kanssa, ettei se peitä kaikkea allensa. Mausta mustapippurilla ja sekoita keitetyn pastan joukkoon. Annoksen päälle voi vielä raastaa parmesania. Hyvää, helppoa ja ennen kaikkea nopeaa.

Pieni iso poika

Tähän aikaan kolme vuotta sitten meitä oli vasta kaksi, mutta kolmas oli jo kovasti tuloillaan seuraamme. Tuntuu, ettei tuosta päivästä ole kuin pieni hetki, mutta silti näihin kolmeen vuoteen on toki mahtunut paljon  tapahtumia. Naurua ja itkua, hyviä ja huonoja päiviä, elämää. Tänään Juho on reipas, kiltti ja iloisen eloisa 3-vuotias isoveli. Kertoilee paljon juttuja (välillä ihan keksittyjäkin), pitää autoista ja kitaroista, Herra Heinämäestä ja Tuomas Veturista, sienistä ja katkaravuista (ja ihan kaikesta muustakin hyvästä ruuasta). Viime aikoina myös norjan kielen ymmärrys ja puhuminen ovat ottaneet ison harppauksen. Päiväkodissa on kivaa ja suomalaiset kaverit ovat erityisen kivoja. Serkut ja isovanhemmat ovat tärkeitä ja heistä puhutaan päivittäin, vaikka välimatkan vuoksi ei niin usein nähdäkään.



Juho 12 päivää





Juho 1-vuotiaana Toscanassa

Juho 2 vuotta

Oli hauska selailla vanhoja kuvia ja huomata, että onpa nuo pojat kyllä aika saman näköisiä saman ikäisinä, vaikka ainakaan omaan silmään eivät tällä hetkellä samalta näytäkään.

Ja tässä päivänsankari syntymäpäiväpaidassaan. Synttäreitä vietettiin jo maanantaina muutamaa päivää etuajassa.

Kitara oli erittäin mieluinen lahja ja sitä onkin soiteltu vähän väliä. Tähän asti kitaraksi on kelvannut niin puukeppi, talouspaperirullan hylsy kuin legorakennelmakin. Jopa paidassa ollutta kitaran kuvaakin on rämpytelty ahkerasti musiikin tahdissa ilmakitara-tyyliin.

Syntymäpäiviä vietettiin aurinkoisessa ja lämpimässä kelissä 7 lapsen ja 8 aikuisen voimalla. Lahjaksi saadut saippuakuplavälineet olivat heti kovassa käytössä. Paketeista löytyi myös uusi hieno nappipaita ja Legolandista hankittu lego-palikan mallinen, nimikoitu (eväs)rasia.

Niin lapset kuin vanhemmatkin tuntuivat viihtyvän ja nauttivan rennosta yhdessäolosta. Tarjoilut olin kattanut sisätiloihin, koska aamupäivällä ilma vaikutti vielä hieman viileältä. Söimme perinorjalaiseen tyyliin aluksi pølse med lompe eli grillimakkaraa perunalättyyn kiedottuna. Varsinaisen synttärikakun korvasi jäätelöstä Tomin loihtima traktorikakku, joka oli kyllä niin hieno, että siirrän mielelläni kakkuvastuun jatkossakin Tomille. Jäätelön lisäksi pöydästä löytyi pizzapaloja, toscapullia, muumikeksejä, popcornia sekä ehkä enemmän aikuisille suunnattu limepiiras eli Key lime pie. Minun mielestäni ainakin onnistuneen rennot kekkerit!

Alimpana lähikuvassa siis limettipiiras, joka oli oikein onnistunut ja raikkaan makuinen. Ja kaiken lisäksi helppo tehdä jo edellisenä iltana jääkaappiin odottelemaan. Ohje löytyí uusimmasta Maku-lehdestä ja myös lehden nettisivuilta täältä.

Pääsiäisen puuhat

Tänä vuonna saimme kyllä nauttia aivan mahtavan kesäisestä pääsiäisestä. Pääsiäinen on Norjassa aika iso juttu ja valtaosa ottaakin koko pääsiäisviikon lomaa töistä. Virallisia työpäiviä pääsiäisviikolla kun on vain noin 2,5 päivää, joten tokihan tuosta pitkä lomapätkä tuleekin vain muutaman lomapäivän uhrauksella. Tomi oli kyllä alkuviikon töissä ja Juho päiväkodissa, mutta keskiviikosta lähtien lomailimme ihan kotioloissa Tomin vanhempien saavuttua Suomesta vierailulle. Ohjelmassa oli rentoa oleskelua, pihatöitä, hyvää ruokaa ja paljon ulkoilua niin kotipihalla kuin Oslon puolellakin. Vietimme myös Juhon 3-vuotissynttäreitä toisena pääsiäispäivänä, mutta niistä kertoilen sitten ihan erillisessä postauksessa.

Kiirastorstaina kävimme Bygdøyllä kävelyllä. Muutama (hullun)rohkea nähtiin jopa ottamassa aurinkoa bikineissä! Muutenkin tuntuu, että norjalaiset on jotenkin kuumaverisempiä kuin meikäläiset, sillä meillä on aina paljon enemmän vaatetta päällä kuin paikallisilla :) Päiväkodin pihalla ihmettelen usein, kuinka pienet lapset painelee melkein pakkaskelilläkin kädet punaisina ilman hanskoja. Juhoa en kyllä ilman hanskoja ole nähnyt, onneksi. Siis sellaisella ilmalla, jolloin mielestäni ne hanskat käteen kuuluisi...

Bygdøyn rannoilla oli aivan älyttömästi porukkaa piknikillä ja nautiskelemassa lämpimästä kelistä. Pienesti jopa harmitti, ettei me sittenkään pakattu kertakäyttögrilliä ja eväitä mukaan. Ostettiin kuitenkin vohvelikojusta vohvelit ja istuttiin maalle rantautuneen laiturin nokkaan. Sekin oli oikein koselig ja hyggelig. Niin kuin Norjassa tuntuu aika moni asia olevan ;)

Pitkäperjantaina virittelin taas lampaanviulua Mysi Lahtisen hyväksi todetulla ohjeella. Resepti pitää sisällään runsaasti yrttejä ja valkosipulia sekä kahvilla ja kermalla valelua.

Pääsiäislauantaina vuorossa oli Frognerparken (tai Vigelandsparken), jossa on Vigelandin patsaiden lisäksi aivan hillittömän kokoinen ja suosittu leikkipaikka Frognerborgen.



Oli kyllä varmasti lämpimämpää kuin asustukseni antaa ymmärtää :) Vigelandsparken on kyllä yksi suosikkikohteistani Oslossa ja todella monta kertaa siellä olen jo käynytkin.

Sunnuntaina kohteena oli Østensjøvannet, joka on pieni järvi (no lampi kai ennemminkin) suht lähellä Oslon keskustaa. Alueella pesii paljon vesilintuja ja lammen voi kiertää helppokulkuista hiekkatietä pitkin. Me tosin teimme katastrofin välttämiseksi u-käännöksen kuljettuamme noin kolmasosan reitistä, sillä Lasse ei tuntunut viihtyvän ollenkaan vaunuissaan. Eväiden syöntipaikalla poika olikin sitten ihan hyvällä tuulella, kun pääsi pois vaunuista. Kuvasta muuten näkee hyvin, kuinka meillä on paljon enemmän vaatetta päällä kuin taustan paikallisasukkailla.

Näitä on nyt kaikki paikat piukassa. Raparperit on jo kohtalaisen kokoisia ja puissakin on jo isot lehdet. Kesä lähestyy vauhdilla! Jee!

Kevät tuli, lumi suli

Täällä ollaan taas. Ensin podettiin ärhäkkää kevätflunssaa ja sitten nettiyhteyskin lakkasi toimimasta, joten blogi on jäänyt hieman hunningolle. Tosin eipä tässä nyt parissa viikossa mitään kovin maata mullistavaa ole tapahtunut. Paitsi tietty ne vaalit. Maata mullistavaa ihan sananmukaisesti! Me kävimme äänestämässä ennakkoon Suomen suurlähetystössä Oslossa ja äänestyksen päätteeksi vielä vaalikahveilla suurlähettilään residenssissä. No virallisesti tuo kahvitilaisuus oli kylläkin lastenkerholle järjestetty tutustuminen suurlähettilään residenssiin sekä suurlähetystön palveluihin. Suurlähettilään asunnosta ei mitään julkaisukelpoista kuvaa kamerasta löytynyt, mutta alla muutamia muita kuvia parin viime viikon ajalta.

Puolikuntoisena leffan katselu oli sopivaa puuhaa

Samoin vahan muovailu

Välillä telmittiin lattialla

Taas tuli yksi vuosi lisää mittariin

Kovin on vielä väljää venelaitureissa

Säät ovat suosineet, vaikka emme niistä flunssassa ihan täysin ole päässeet nauttimaan

Grillejä on testailtu

Kevät tuli taas ihan puskista



GOD PÅSKE!

Kevätkananpoikaa

Aiheet näköjään pyörivät nyt vahvasti ruuan ympärillä, mutta emme me toisaalta kovin paljon muuta mainittavaa tällä viikolla ole tehneetkään. Viikko on vierähtänyt hyvin arkisesti ja välillä ihan hyvä niinkin. Perjantai oli Juhon kotipäivä ja hän totesikin heti aamusta: "ei mennä mihinkään". No ei mennä, kotonakin on kiva olla. Kotipäivän ja perjantain kunniaksi pyöräytettiin Juhon kanssa mustikkapiirakka vaniljakastikkeella ja hyvältä maistui!

Vaniljakastiketta mustikkapiirakalla

Jep, parturiin pitäis päästä

Tänään pataan päätyivät kaksi pikkuruista luomukevätkananpoikaa, jotka pelastin toissapäivänä ostoskärryyni. Ihan täysin heräteostos, kun kananpoikia kerrankin myynnissä oli. Googlettamalla päädyin Stockan Herkun ohjeistukseen, joka löytyy täältä. Calvadosta ei lähes ehtymättömästä kuiva-ainekaapistamme löytynyt, joten en liekitellyt kananpoikia lainkaan. Nyt jälkeenpäin ajatellen, olishan ne voinut vaikka konjakilla liekittää. Nesteenä käytin -yllätys, yllätys- valkoviiniä. Ihan maistuva annos tuosta tulikin, vaikka onhan tuo pikkukanojen syöminen aika nysväämistä. Lihaa on yllättävän vähän ja luita paljon :) Nyt voin kuitenkin laittaa ruksin kevätkananpojan perään; testattu on!



Siinä ne nyt kököttää, pikkuiset



Ja tässä jo lautasella sienirisoton seurassa

Maistuvaa loppuviikonloppua!