Hei sitten, Oslo!

Eilen Oslo tarjoili parastaan, kun aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Jäi siis oikein hyvä maku suuhun lähes viimeisestä päivästä Norjassa. (No tänään on kyllä ollut taas harmaan sateinen päivä, jollaisia on ihan riittävästi ollut kesän aikana.)

Tässäpä luultavasti viimeiset kuvat tällä erää Norjasta. Tällaisena mielelläni Osloa tietenkin muistelenkin.

Eipä ole kunkunkaan kattoremppa vielä valmis.

Aker bryggellä oli tällainen "kiikari" :)

Raatihuoneen tuntumassa oli melko erikoinen ajoneuvo, joka ilmeisesti liittyi edellisen viikonlopun monikulttuurisiin Mela-festareihin.

Tomi on vielä valvomassa, että muuttomiehet saavat kaikki tavaramme mahtumaan muuttokuormaan ja minä ihmettelen täällä Oslon evakkoasunnossa, että missähän mahtaa viipyä pizzakuskimme. Huomenna jätämme jäähyväiset Norjalle ja lennämme Suomeen. Jännää! (Mutta aika raskasta.)

Sun, sea & sand

Tänäänkin olimme Oslonvuonon rannalla. Tällä kertaa Filtvetissä, jossa on aivan uskomattoman hieno keidas Villa Malla. Tämä oli toinen vierailumme tuolla ja yhä paikka sykähdyttää kauneudellaan. Sijainti on upea aivan meren äärellä, majakka kaunis ja Villa Malla itsessään kuin tupsahtanut palmuineen suoraan Välimereltä tai jostain Tuhannen ja yhden yön sadusta. Ja myös ruoka on erinomaista. Tarjolla on Välimeren ja Lähi-idän makuja henkivä buffet-pöytä. Täydellistä! (Jos tarjolla on aurinkoa, merta ja hyvää ruokaa, olen yleensä aika tyytyväinen :) )

Laiturin päässä on varmuuden vuoksi myös helikopterin laskeutumispaikka. Viime kerralla sinne tosiaan myös laskeutui helikopteri! 

Norjassakin kasvaa palmuja!

Pojat testasivat myös valkeahiekkaisen uimarannan.

Väkisinkin vetää suun muikeaksi :)

Tällä kertaa sai pitää lippiksen päässä ruokapöydässäkin.

Sinne siis! Suosittelen ehdottomasti! 

Pitkin poikin vuonoa

Viikonlopun teemana on ollut pitkälti Oslonvuono. Lauantaina kävimme Juhon ja hänen lempiserkkunsa kanssa perinteisellä turistiristeilyllä, jollaiselle en vielä ollut päässytkään. Risteilimme parin tunnin ajan ympäri Oslonvuonoa isolla, vanhalla purjealuksella (moottorin voimin tosin) ja näimme rannan tärkeimmät nähtävyydet.

Oslon ylpeys, oopperatalo, tuli nyt nähtyä mereltäkin päin.

 

Uimamajoja Nesoddenissa. Jos oikein kuulin selostuksesta, niin nämä on rakennettu aikana, jolloin ei ollut sallittua esiintyä alastomana ja niinpä näistä uimamajoista pystyi pulahtamaan omista rappusista huomaamatta veteen. Saattoi jopa olla niin, että aikoinaan rappuset rakennettiin suoraan majan pohjasta mereen. Näitä uimamajoja oli vieri vieressä kymmenittäin tällä rannalla.

 Jos en jo olisi naimisissa, voisin harkita avioituvani tässä viehättävässä (entisessä) majakassa Bygdøyn edustalla. Paikan nimi on Dyna fyr ja on kuulemma erittäin suosittu hääpaikka. Täällä järjestetään toki myös muita yksityistilaisuuksia, mutta muuten paikka ei valitettavasti ole yleisölle avoinna.

Jollakin kalastajalla on näköjään pokkaa erottua joukosta :)

Ihan suositeltava tapa viettää pari tuntia aurinkoisessa säässä Oslon edustalla. Ja tulipahan nyt tämäkin kohta suoritettua :)

Terveisiä laivalta

Tänään Oslon satamassa järjestettiin Havnelangs-tapahtuma, jossa satama- ja ranta-alueen eri toimijat esittäytyivät omissa pisteissään. Oikein mielenkiintoinen tapahtuma, vaikka emme ehtineet (ja jaksaneet) käydä läpi kuin ihan muutaman kohteen. Pääkohteenamme oli Tanskanlaiva, jonne pääsi sisälle aistimaan risteilytunnelmaa :) Täytyy kyllä myöntää, että kovin paljon tuohon ohjelmapuoleen ei laivassa ollut panostettu, mutta ihan hauska siellä silti oli käydä ja katsella kannelta Osloa hieman tavanomaisesta poikkeavasta vinkkelistä.

Tämä purjealus oli tullut ymmärtääkseni Murmanskista saakka, eikä ilmeisesti liittynyt kyseiseen tapahtumaan millään tavoin. Kunhan nyt oli kiinnittyneenä sopivasti muiden tapahtumapisteiden tuntumaan.

Pelastusvene oopperatalo taustanaan

Veteraanipaloautotkaan eivät ehkä suoranaisesti liity satamatoimintoihin, mutta kyllähän ne toki pikkupoikia kiinnostavat. Tuo oopperatalon lähiympäristö on vielä kovin rumannäköistä lukuisine rakennustyömaineen, mutta parin vuoden päästä näyttää varmasti jo paljon paremmalta. Moottoritie, ja enin liikenne sen myötä, on sentään jo saatu tunneliin, joka kulkee meren alla.

Alkuviikko meneekin kaikenlaisia pikkuasioita hoidellessa sekä pakatessa, sillä aikaisin torstaina lähden poikien kanssa kohti Suomea. Jos siis torstaista lähtien kelit Suomessa ovat aivan surkeat niin tiedätte, ketä syyttää :) 

Raparperiraparperiraparperi

Ennen kuin pääsen tuohon otsikon asiaan niin vilautan nopeasti viime viikon tunnelmia. Nekin toki olivat kovasti ruokapainotteisia, olihan vierainamme varsinaisia herkkusuita ja mestariruuanlaittaja :)

Jos en vielä ole muistanut mainita niin Pascalista saa mielestäni aivan parhaita macaron-leivoksia. Tämä siis kaikille oslolaisille tiedoksi. Mums mums.

En ole vielä keksinyt, millä logiikalla tämä Oslon raatihuoneen rannassa oleva katkarapulaiva on auki (siis muulloinkin kuin klo 7 aamulla), mutta kerrankin osuimme paikalle oikeaan aikaan. Ja voi jösses, aivan mahtavia katkarapuja olivatkin. Suosittelen. (kuva on napattu joskus talvella, tänne ei siis tullut takatalvi)

Meriahven. Hy-vää.

Salsiccia menossa grilliin. Monesti olen tätä kaupassa katsellut sillä silmällä, joten nyt oli aika napata se mukaan. Kannatti.

Paahtopaisti saamassa paistopintaa itseensä. Tämäkin on ruokalaji, jota en ole koskaan aiemmin tehnyt, koska tuollaisen ison lihaköntin syömisessä meillä menisi oman perheen kesken varmaan viikko. Ihan pienestä lihapalasta tätä ei nimittäin kannata valmistaa, jottei paisti kuivu. Niin ja jos ihan tarkkoja ollaan, en minä kyllä tälläkään kertaa tätä ruokaa valmistanut...

Ja pakollinen turistikierros tietenkin Holmenkollenille :)

Nyt sitten tuohon otsikon asiaan eli raparperiin. Raparperimme alkavat olla jo aika vakuuttavissa mitoissa, joten väsäsin niistä kevään ensimmäisen raparperipiirakan. Olen jumittunut yhteen ja samaan ohjeeseen, jolla aina teen tuon piirakan ja tässäpä tuo ohje sitten tulee. Peräisin Maku-lehdestä.

Raparperipiirakka

Murotaikina
100 g voita
1 dl sokeria
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1 muna

Täyte
10 dl raparperia (paloiteltuna)
(2 rkl maissitärkkelystä)
2 dl ranskankermaa
1 muna
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Tee murotaikina. Mittaa kulhoon huoneenlämpöinen voi ja kuivat aineet. Nypi seos muruiksi, eli puristele seosta sormillasi, kunnes se on tasaista murua. Lisää muna ja sekoita taikina tasaiseksi.

Voitele ja jauhota piirakkavuoka. Taputtele taikina jauhotetuin sormin vuoan pohjalle ja reunoille. Jos käytät pakastettuja raparperipaloja, sekoita niiden joukkoon maissitärkkelys. Sekoita keskenään ranskankerma tai kermaviili, muna ja sokerit.

Paista pohjaa ensin noin 5 minuuttia ilman täytettä. Levitä raparperit pohjalle ja kaada päälle ranskankermaseos. Paista raparperipiirakkaa noin 30 minuuttia, kunnes pinta on saanut hieman väriä ja raparperit ovat pehmeitä.

Minusta tämä piirakka on parasta hieman levänneenä, jopa vasta seuraavana päivänä.

Kahvil(l)a kotona

Sain syntymäpäivälahjaksi kahvinvalmistusvälineitä, joilla oli tarkoitus nostaa kahvinautinto ihan uusiin ulottuvuuksiin. Ja juuri näin siinä kävikin. Nyt vain ihmettelen, miksei taloudestamme ole aiemmin löytynyt kahvimyllyä. Jäätelökone kyllä löytyy -käytössä ehkä kerran kolmessa vuodessa. Tohotin löytyy -käytössä korkeintaan kerran kahdessa vuodessa. Ja vaikka mitä muita hilavitkuttimia löytyy pilvin pimein kaappien perukoilta. Kahvia sentään valmistetaan useimmiten pari kertaa päivässä, joten kyllähän sitä varten pitäisi olla välineet kunnossa. Onneksi sentään edes nyt koin herätyksen tämän asian suhteen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Uskoakseni juuri kahvimylly on avain hyvään kahviin. Tai vielä tarkemmin tietenkin se, että kahvipavut jauhetaan sillä myllyllä juuri ennen kahvin valmistamista. En ole vielä keittänyt testimielessä vastajauhettua kahvia tavallisella kahvinkeittimellämme, mutta veikkaan eron olevan huomattava valmiiksijauhettuun verrattuna. Sain nimittäin lahjaksi myös hauskan kahvinkeittohärvelin, Aeropresson, ja olen nyt keittänyt kahvini parin päivän ajan pelkästään sillä. Ja että on hyvää! Erittäin pehmeänmakuista, mutta silti riittävän vahvaa. Intensiivistä tai jotain sellaista. Alkuinnostuksissani taisin vetää hieman kahviöveritkin, kun kiskaisin aamiaisen yhteydessä kaksi tuplaespressopohjaista kahvijuomaa. Eli olisko se sitten joku kvarttiespresso? :)

Ensimmäisen kerran näin valmistettavan kahvia Aeropressolla joitakin viikkoja sitten, kun olimme Tomin kanssa Oslossa Tim Wendelboen kahvilassa. Olin jostain etukäteen lukenut, että kyseinen kaveri on melkoinen guru kahvimaailmassa, joten halusin tietenkin maistaa hänen tuotteitaan. Ja siellähän tämä heppu laboratorion näköisessä huoneessa teki kahvi Aeropressollaan. Muutenkin koko kahvila oli varsin mielenkiintoinen kokemus, sillä käytännössä se oli vain huone, jossa oli tiski ja sen takana hääräili useampi barista valmistamassa kahveja. Sinne siis nimenomaan mennään kahvin vuoksi, eikä istuskelemaan. Silti jono ulottui melkein ulko-ovelle saakka. Ai niin ja se kahvi, olihan se hyvää :)

Aeropress toimii kaikessa yksinkertaisuudessaan niin, että putkilon alaosaan laitetaan pieni suodatinpaperi, sitten kahvi ja 80-asteinen vesi perään, hämmennetään nopeasti ja sitten painetaan mäntä alas. Ja tässä välineessä nimensä mukaisesti ilma painaa veden kahvin läpi kuppiin. Tai niin minä ainakin olen asian päätellyt. Kuvasta voisi saada sellaisen käsityksen, että kahvinvalmistuksessa pitäisi käyttää väkivaltaa, mutta kyllä se putkilo melko helposti painuu alas :) Positiivista on se, että pestäviä osia on varsin vähän, eikä tämä laite vie juuri kaappitilaa. Huonoja puolia on tietenkin se, ettei tällä saa kerralla valmistettua kovin montaa kuppia. Melko nopeasti sillä kuitenkin tekee muutamat kupilliset erikseenkin valmistettuna.

Mielestäni olen tällä kombinaatiolla (siis mylly ja Aeropress) valmistanut tavallisen kahvila-latten kanssa ihan vertailukelpoiset kahvit. Maitoa en toki saa höyryllä vaahdotettua, mutta ihan kelvollinen vaahto on syntynyt antiikkisella, käsikäyttöisellä maidonvaahdottimellakin. Niin ja enhän minä toki mitään kukkasia osaa siitä maitovaahdosta loihtia kahvin päälle, mutta nämä nyt meneekin sitten jo seuraavalle tasolle kahvihifistelyssä :)

Puuhäät

Meille tuli lauantaina 5 vuotta täyteen avioliiton saralla eli kyseessä lienee sitten puuhäät. Näillä häiden vuosipäivien nimityksillä on jonkun lähteen mukaan kai jotain tekemistä liittyen materiaaliin, josta tehtyjä lahjoja aviomiehen sopii tuona päivänä lahjoittaa vaimolleen. No, puuta ei tullut, mutta ihan sattumalta kuitenkin jotain hieman puuhun viittaavaa :)

Tarkoitus oli tätä päivää juhlia ihan vain kahdestaan ilman poikia, mutta lapsenvahdeiksi lupautuneet ystävämme sairaistuivat ja niinpä vietimmekin juhlapäiväämme koko perheen voimin. Eipä ainakaan päässyt unohtumaan, että mitä tässä viiden vuoden aikana on saatu aikaan :)

Suuntasimme heti aamusta metrolla Osloon ja Bølgen&Moi -nimiseen ravintolaan aamiaiselle. Kyseisellä ravintolalla on useampikin toimipiste niin Oslossa kuin muutamassa muussakin kaupungissa Norjassa ja parissa niistä olimme käyneet jo aiemmin. Tässä Briskebyn kaupunginosan ravintolassa olimme ensivisiitillä ja voimme kyllä vilpittömästi suositella paikkaa muillekin. Ainakin aamiaisbuffet oli varsin passeli ja koko käynnistä jäi erittäin positiivinen fiilis. Syöttötuoli tuli Lasselle pyytämättä, samoin "puuhapussit" molemmille pojille melkein heti ravintolaan sisään astuessamme. Lapset otettiin siis hyvin huomioon, mutta tämä ei tullut esille mitenkään ylikorostetusti. Yritän tällä sanoa lähinnä sitä, että ihan hyvin voisin tuohon paikkaan mennä ilmankin lapsia.

Naama puhtaaksi ja menoksi

Päivämme jatkui kuljeskellen pitkin Frognerin ja Majorstuenin kaupunginosien katuja. Näistä tulee lähinnä mieleen Eira, Kaivopuisto ja Ullanlinna. Kauniita empiretyylisiä (vai uusklassisia?) rakennuksia ja useiden maiden lähetystöjä myös.

No siinä se häälahja nyt keikkuu olalla. Ja ihan vaan siksi, että on kai trendikästä, ettei kengät ja laukku ole samaa sävyä, laitoin mustat saappaat. Heh.

Vestkanttorgetilla on aina lauantaisin antiikki-/käytetyn tavaran markkinat, joita on pidetty jo vuodesta 1989. Ja mitäs siellä poikien takana mahdetaankaan paistella...? No niitä vohveleita tietenkin!

Frognerparkenissa on mahtavan iso leikkipaikka, Frognerborgen, mutta etenkin lauantaisin paikka on erittäin suosittu ja lapsia on paljon. Vauhtia ja vaarallisia tilanteitakin riittää.

 Suuria kivilinnoja jossain päin Frogneria

Tämä liike sijaitsee suositulla ostoskadulla, Bogstadsveienillä, jossa on useita merkkiliikkeitä toinen toisensa perään. Moods of Norwayn vaatteet sisältävät kai aina jonkun hauskan jipon ja onhan tuo heidän tuotemerkkinsä traktorikin jo itsessään aika hilpeä. Huomatkaa maitotonkat ovistoppareina.

Tässä lompsitaan jo kohti keskustaa St. Hanshaugenin suunnilta, jossa kävimme puiston lisäksi pizzalla Arte Pazzassa. Ihan ok pizzaa norjalaisella mittapuulla mitattuna, mutta vaatimattomasti voin kyllä todeta omassa keittiössämme valmistuvan vähintään kilpailukykyisiä yksilöitä :)

Oikein mukava hääpäivä siitä lopulta tuli näinkin. Eiköhän me ennemmin tai myöhemmin vielä päästä kahdestaankin päivää tai iltaa viettämään.